Osingot

Sivusto siältää mainoslinkkejä, jotka on merkitty * * Nordnet. Banneria painamalla voit avata ilmaisen tilin Nordnetiin! Aloita sijoittaminen helposti tänään!


On yhtiöitä, jotka maksavat osinkoa ja yhtiöitä, jotka eivät maksa osinkoa. Toiset osingot ovat huomattavan pieniä ja toiset suuria. Monelle sijoittajalle osinko on yksi tärkeistä kriteereistä osakepoiminnassa eli osakkeen valitsemisessa ja ostossa.


Mikä osinko?

Osinko on voitto-osuus, jonka yhtiö jakaa omistajilleen. Osakeyhtiöt ovat tyypillisiä osinkojen maksajia. Osakeyhtiölaissa sanotaankin, että osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajille voittoa.


Kuka saa osinkoja ja miksi?

Sijoittaja saa osinkoa ikään kuin palkkiona osakkeen omistamisesta ja siihen liittyvästä riskistä. Osinko on tapa pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä.

Osakkeen omistaja saa osinkoa, jos hän omistaa yhtiön osakkeita silloin, kun osinko irtoaa. Osingon summa on tavallisesti sama jokaisella osakkeella. Osinko ei näy heti tilillä, sillä sen näkymiseen menee muutama päivä.

Osingot jaetaan yleensä kerran vuodessa. Helsingin pörssissä on myös yhtiöitä, jotka saattavat jakaa osinkoa useamminkin. Maailmalla on erilaisia osingonmaksutapoja, kuten Yhdysvalloissa tyypillinen kvartaaliosinko. Se tarkoittaa 4 kertaa vuodessa jaettavaa osinkoa. 


Tärkeät päivät

Irtoamispäivä on tärkein päivä osingosta puhuttaessa. Se on yhtiökokouksesta seuraava päivä. Osake täytyy ostaa viimeistään irtoamispäivää edeltävänä päivänä, jos haluat saada osingot itsellesi.

Täsmäytyspäivä ei koske periaatteessa sijoittajaa. Se on arvo-osuusjärjestelmään liittyvä termi.

Maksupäivä on päivä, jolloin osingot maksetaan tilille.


Verotus

Listatusta yhtiöstä saatava osinko on 85% veronalaista pääomatuloa. Näin ollen jäljelle jäävä 15% on verovapaata tuloa. 85%:sta menevä vero on 30 000 euroon asti 30% ja sen ylittävästä osasta 34%. Siis 34% pääomavero menee vain ylittävästä osasta, jolloin ensimmäinen 30 000 euroa verotetaan pääomaverolla 30%.

Välittäjät huolehtivat usein osinkojen verotuksesta, jolloin tilillä näkyy automaattisesti osinko, josta on maksettu verot. Esimerkiksi Nordnet toimii tällä tavalla.

Ulkomaisia osinkoja verotetaan eri tavoilla. Euroopan unioniin kuuluvan maan pörssiyhtiön osingot verotetaan samalla tavalla, kuin Suomesta saatuja osinkoja. Myös Euroopan talousalueen maista ja valtioista, joilla on Suomen kanssa osinkoja koskeva verosopimus verotetaan samalla tavalla, kuin Suomesta saatavia osinkoja.


Osinkodippi

Osinkodippi tarkoittaa osakkeen hinnan alentumista, joka johtuu osingon irtoamisesta. Osinkodippi on yleinen tapahtuma, eikä se tarkoita sitä, että osake olisi halvempi kuin ennen osingon irtoamista.

Keväisin Helsingin pörssissä näkyy osinkodippejä yhtiöiden jakaessa vuotuisia osinkoja. Osinkodippi on teorian perusteella osingon suuruinen. Tämä ei kuitenkaan ole kiveen hakattu totuus. Välillä markkina ylireagoi ja osakkeen hinta laskee paljon osinkoa enemmän. Toisinaan osakkeen hinta ei taas laske paljoakaan.


Osinko-osakkeisiin sijoittaminen

Sijoittaja saattaa katsoa osinkohistoriaa ja osingon kasvua. Osingon kasvu kuvaa yhtiön varallisuuden kasvua, mutta välttämättä asia ei ole näin. Suuri osinko saattaa olla myös todiste huononevasta markkinatilanteesta. Yhtiö yrittää näin pitää osakkeenomistajat mukana isommalla osingolla.

Jotkut sijoittavat keskittyvät pelkästään osinko-osakkeisiin. Heitä kutsutaan osinkosijoittajiksi. Heidän tavoitteenaan saattaa olla toimeentulo osinkovirralla. He tavoittelevat tällöin taloudellista riippumattomuutta osinkovirran avulla. He siis nostavat osingot salkusta, mutta eivät myy tai osta osakkeita tai rahastoja.


Osakkeita osinkona

Osinkoja voidaan jakaa myös esimerkiksi osakkeina. Yhtiö, jota omistat saattaa omistaa muiden yhtiöiden osakkeita. Aika ajoin saattaa tulla tilanne, jossa nämä osakkeet halutaan pois yhtiön omistuksesta. Tällöin yhtiö voi myydä osakkeita ja/tai jakaa niitä osinkona. Tällaisia osinkoja saattaa tulla myös ylimääräisinä osinkoina.


Lisäosinko

Lisäosinko toimii samalla tavalla, kuin tavallinenkin osinko. Yhtiö saattaa päättää jakavansa lisäosingon osakkeenomistajille. Lisäosinkoon voi olla syy yhtiön omistamien osakkeiden tai toimintojen myynti. Myös yksinkertaisesti vahva tase saattaa olla lisäosingon syynä.

Lisäosinko voidaan maksaa samaan aikaan tavallisen osingon kanssa, tai eri aikaan satunnaisena ajankohtana.


Tiesitkö?

Coca-Cola on kasvattanut osinkoaan 57 vuoden ajan joka vuosi. Siinä vasta osinkoaristrokraatti!